Suvun vaiheet

Tynyksen suvun kantavanhemmat Simo Pertinpoika Tynys ja Helka Ristontytär muuttivat Luumäen Laukkalan kylästä Viuhkolan kylään ja samalla Laukkaan sukunimi muuttui Tynykseksi. Simo Pertinpojan poika Matti Tynys merkittiin Viuhkolan tilan isännäksi vuoden 1739 henkikirjassa.

Simo Pertinpoika Tynyksen syntymäaika ei ole tiedossa, mutta Helka Ristontytär oli syntynyt vuonna 1688. Muuttoaikana pojat Matti ja Erkki Tynys olivat parhaassa työiässä. Matti oli 27-vuotias ja Erkki 20-vuotias. Kaikki nykyiset Tynykset ovat näiden kahden veljeksen jälkeläisiä.

Tynysten ensimmäinen, palanut talo sijaitsi nykyisten Riihimäen ja Vanhantuvan tilojen rajalla suunnilleen 50 metrin päässä kummastakin nykyisestä talosta. Siltä paikalta Lassi Tynys löysi peltoa kyntäessään talo rappukiven, ja edelleenkin on paikalla multa mustempaa kuin muualla pellossa. Tulipalon jälkeen koko Viuhkolan kylän käsittävä kantatila jakautui kahtia veljesten Matin ja Erkin kesken siten, että raja tuli kulkemaan juuri palaneen talon kohdalta. Vuoden 1995 sukujuhlassa ensimmäisen talon paikalla paljastettiin Ismo Tynyksen suunnittelema suvun muistomerkki.

Muistinvaraista tietoa Tynys-nimen alkuperästä ei ole säilynyt. Tynys on vanhaa suomea ja tarkoittaa osmankäämiä. Vesistöissä Viuhkolan lähellä kasvaa nykyisin runsaasti tynyksiä. Näitä lienee kasvanut ennenkin. Aikaisemmin osmankäämillä on ollut hyötykäyttöäkin. Lehtiä on käytetty puuastioiden tilkitsemiseen ja kukinnon haivenia täytteeksi ja pehmikkeeksi sekä verenvuodon tyrehdyttäjänä. Miksi suvulle tuli Tynyksen nimi? Tuliko se osmankäämistä, vai onko sille jokin muu selitys? Oliko uuden asuinpaikan nimi ennestään Tynys vai tuliko nimi uusien asukkaiden mukana? Varma tieto suvun nimen alkuperästä saattaa jäädä arvoitukseksi.

1800-luvulla Viuhkolan kylän lähes kaikki asukkaat olivat sukunimeltään Tynyksiä. Kun sukunimiä alettiin virallisesti Luumäellä käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla, halusivat monet erottautua Tynysten joukosta omalla sukunimellään. Uusi sukunimi valittiin usein asujan tilannimestä. Tilannimien ollessa tavallisia suomalaisia sanoja tuli myös sukunimistä tavallisia suomalaisia sukunimiä. Riihimäeltä lähtöisin olevalta Erkki Antinpoika Tynys ja vaimonsa Leena Antintytär muuttivat sukunimensä papin suosituksesta kuitenkin Kyméniksi.

Maunu Aataminpoika Tynys oli Vanhantuvan Tynyksiä. Hän perusti Aholan tilan Vanhantuvan ahon reunalle ja niin hänen jälkeläiset kuuluvat Tynyksen sukuun Aholan nimellä. Antton Fredrikinpoika Tynys muutti asuinpaikalle, jonka pihassa kasvoi isoja kuusia. Niiden mukaan hän nimitti perustamansa tilan Kuuselaksi. Anttonin jälkeläiset kuuluvat Tynyksen sukuun Kuuselan nimellä. Näiden nimenmuutosteon lisäksi Matti Tanelinpoika Tynys muutti nimensä Laurilaksi, Matti Gabrielinpoika Tynys Nurmiseksi ja Vihtori Joonaksenpoika Tynys Koivulaksi. Vihtorilla ei tosin ollut lapsia, joten tämä suku ei jatkunut. Leena Stiina Erkintytär Tynys muutti sukunimensä Nikkiseksi, mutta avioiduttuaan Elias Palosen kanssa, lapset olivat nimeltään Palosia. Sukuseuran toiveena on, että kaikki nämä nimensä muuttaneet suvun jäsenet tuntevat Tynyksen suvun jälleen omakseen ja tulevat mukaan sukuseuran toimintaan.

Tynyksen suku on kooltaan pienehkö, koska sukukin on vasta 266 vuoden ikäinen. Tynys-nimisiä on 237 henkilöä, joista miehiä 125 henkeä ja naisia 112 henkeä. Omaa sukuaan Tynyksiä on lisäksi 95 henkeä, joten suvun koko on yhteensä 332 henkeä. Aholan, Kuuselan, Laurilan ja Nurmisen osuus on lisäksi muutamia kymmeniä henkiä. Suvun koko on siis yhteensä 400 hengen vaiheilla.

Tynyksen suku on vielä nykyisinkin selvästi kymenlaaksolainen. Suvun asutuksen painopiste on selkeästi Kouvolan tienoilla. 95 % suvusta asuu linjan Joutseno-Mikkeli-Lahti-Turku eteläpuolella. Neljäsosa suvusta asuu edelleen vanhoilla maaseutupaikkakunnilla Luumäellä, Valkealassa ja Savitaipaleella. Kouvolan-Kuusankosken alueella asuu viidesosa Tynyksistä ja pääkaupunkiseudulla seitsemäsosa.

Tynyksen sukuun on kuulunutja kuuluu useita merkkihenkilöitä. Kuuluisin kaikista on ollut kuvanveistäjä Arvi Tynys. Kuuluisuutta saavutti myös taidemaalari Edvin Edvard Tynys Viuhkolan kylän Paloselta. Tynyksen suvun ominaisuuksia ovatkin erityisesti taiteellisuus ja musikaalisuus. Ensimmäinen suvun musiikkimies lienee ollut Edvard Tynys "Ristin Eetu", joka soitti jo 1900-luvun alussa laajalla alueella Sunin Jaakon kanssa. Laulajia on myös useita sukuseuran puheenjohtajasta Tuure Tynyksestä alkaen, kaiken huippuna oopperalaulajakuuluisuus Niina Ahola.